Tritreeniä

Kaunislahti 8.6.2013

Tänään minun treenikalenterissa luki, että pitäisi tehdä sprintin treeni elikkä ihan samoilla matkoilla kuin viikon päästä Voimarinteen kisoissa. Sain valmentajalta tiukat ohjeet, että eilinen pitää pyhittää levolle ja tämän päivän treenin mentalointiin. Toinen ohje oli, että tämän päivän kisassa ei sooloilla matkoilla vaan noudatetaan orjallisesti oikeita matkoja. Lupasin pyhästi, etten lähde perjantaina ainakaan tempoilemaan vaan käytän lepopäivän hyödyksi lopettelemalla siivouksen, jonka aloitin viime sunnuntaina ikkunan pesulla. Ja mikäs olikaan sellaisessa helteessä siivoilla, kun hiki vain valui selkäpiitä pitkin ja muutenkin oli aika nihkeä olo. Mutta eilen tipahdin myös lomille elikkä vajaa kolme viikkoa aikaa vain lomailla, aika mukavaa :)

Aamulla aamupalan jälkeen parin tunnin päästä kaikki tarvittavat kamat Volvon peräluukkuun ja kohti Lykynlampea. Peräluukku toimii tosi hyvänä vaihtoaitiona.

Uinti olikin tänään vain 300 m eli pieni ketunlenkki plussattuna lammessa uitavaan lenkuraan. Uinti meni tänään tosi hyvin eli ei mitään vaikeuksia ja osasyynä oli varmaan se, että tiesi tuon matkan lyhyyden ja voi ruveta uimaan heti alusta jo ihan reippaasti. Tosin minulla ei ole vielä minkäänlaista hajua 1, 2 tai 3-vauhdeistani uinnissa. Minulla on vain jaksaa- ja ei jaksa-vauhdit. Tänään oli onneksi jaksaa-vauhtipäivä. Lykynlampi on kyllä ihan liian helppo paikka uida, vesi on todella lämmintä ja tänä aamuna lampi oli ihan peilityyni.

Ensimmäisen osittaisen vaihdon tein jo tuolla laiturilla eli märkkäri siirtyi siinä Sailfish-kassiin ja sykevyö ja T-paita päälle. Peräluukulla sitten muut pyöräilyyn tarvittavat kamat päälle, kiituri pois autosta ja matkaan. Pyöräily oli perussettiä ja keskariksi muodostui 27,56 km/h, joka on minusta ja minulle tällä hetkellä ihan kelpo aika. Varmaan keskarista olisi tiristettävissä  jopa minuutteja pois, jos osaisi käyttää pyörässä oikeita välityksiä ja ja... Niiden harjoittelun ja opettelun aika koittaa tässä muutaman ajan päästä, kunhan päästään treeneissä eteenpäin. Ei kaikkea makeaa voi makustella kerralla vaan pala kerrallaan. Tällä viikolla keskityttiin juoksun saloihin.

Pyörä- juoksuvaihto olikin sitten jo helpompi ja siinä menikin aikaa himppa vähemmän. Mutta olihan siinäkin tänään jotain ylimääräistä ja epäolennaista. Nimittäin puhelu juniorille, joka kyseli moneltako auto on kotipihassa, jotta hän pääsee futispeliinsä :)) Näin meillä nykyään, lennossa vaihdetaan vuoroja ja ja autoa.

Juoksu oli taas tänään yhtä tuskaa eli ei kulje pyörän jälkeen, ei sitten yhtään. Sellainen tuntemus on ainakin juoksun aikana kropassa ja hengessä. Mutta toisaalta taas, ei tuossa äärettömyyksiä aikaa mennyt. Ja monta kertaa epätoivon hetkellä muisti monta helpottavaa tekniikkavinkkiä, joita tämänkin viikon aikana sain valmentajalta. Ne auttoivat taas jonkin aikaa jaksamaan ja tulihan se vitonen täyteen. Sitten ei kun kiireen vilkkaan banskua ja juomaa naamariin ja kohti kotia.

Tänään illalla sitten virutellaan ja venytellään silityslaudan vieressä kun vuorossa on verhojen ja juhlakamppeiden silitystä. Huomenna nimittäin juhlitaan kummipojan ripille pääsyä.

Palauttavalla

 

Tällainen "kana" (google ei vielä tiennyt mikä lintu tämä on?) (edit klo. 6.30 fasaanihan se on!)  ilmestyi kello kolme reikä reikä aamuyöllä huutelemaan avonaisen ikkunan alle. Karvaiselle tuo voimakas linnun ääni ei oikein ollut sopivaa kuultavaa ja rupesi haukkumaan. Samoin kyllä itsekin olin haukkana hereillä, kun epämääräinen ääni kuului avonaisen ikkunan takaa. Ääni oli sen verran voimakas ja erilainen. Sitten heräiltyäni olikin pakko jo käydä jääkaapilla ja ottaa vähän evästä ja käyttää aika tehokkaasti hyväksi vaikkapa bloggaamalla :)

Keskiviikon juoksun kuntotestin jälkeen olikin sitten torstaina palauttavan treenin vuoro, enkä päässyt Lykylle porrastreeneihin, höh! Palauttavan lenkin kävin höntsäämässä Repokallion poluilla. Juoksemaan läksin kovan sade- ja ukkoskuuron jälkeen kuuden jälkeen. Olipahan pientä ja vähän isompaakin lätäkköä ja veden tekemää uraa rankkasateen jäljiltä. Reipas kymppi tuli matkaa ja aikaahan siinä meni, kun sykkeet piti yrittää pitää palauttavalla. Polar tosin ilmoitti lenkin peekooksi. Sateen jälkeen oli kyllä aika mahtava keli lenkkeillä. Ilma oli happirikasta ja juoksu olisi muutenkin maistunut. Välillä piti ihan keskittyä pitämään sykkeet alhaalla. Ihan väkisin meinasi juoksu viedä mukanaan.Lenkin jälkeen vielä lihaskuntoliikkeet kehiin ja sitten meinasin venytellä, mutta meinaamiseksi jäi kun jalat rupesivat kramppaamaan.

Oonko edes muistanut hehkuttaa, että tämä päivä vain töitä ja sitten lomille :) Tänään iltapäivällä on vielä tiedossa herkuttelua, kun taas yksi työkaveri siirtyy nauttimaan hyvin ansaituista eläkepäivistä.

Testeissä

Tänään oli aika jännät paikat töiden jälkeen. Treenikalenterissa luki juoksun tasotestit! Löytyihän se testaaja ja laktaatin mittauskalusto lähempää kuin Kuopiosta. Minun omavalmentaja Sini testasi juoksun tasotestit ja loppuun tehtiin vielä lihaskuntotestit. Samaan syssyyn opeteltiin vielä juoksun koordinaatioharjoitteita. Testipaikkana oli Joensuun keskuskenttä. Onneksi olin työpäivän ilmastoidussa toimistohuoneessa enkä tiennyt tuon taivaallista ulkona odottavasta helteestä. Mutta keskuskentällä totuus paljastui ja testit tulikin  tehtyä tosi kuumassa kelissä ja suorassa auringon paisteessa. Viimeisellä täysiä-kerroksella alkoi kuumus verottamaan jaksamista, muuten ei ollut muuta haittaa kuin hien valuminen. Innolla jään odottamaan tasotestin tuloksia.

Keskusteltiin myös vakavasti treenikalenterista ja sen noudattamisesta. Minä olen jo kerennyt muutamaan otteeseen sooloilemaan. En pahasti, mutta kuitenkin väärään aikaan. Mutta kun pitää testailla jaksaako oikeesti mennä polkemaan tempoa ja auttako allergialääke uinnin jaksamiseen ja, ja ..... Mutta pitää vaan jatkossa luottaa täysillä eikä sooloilla! Tämäkin päivä näytti, että kaikesta selviää, jos ei ihan huipusti, niin ainakin omalla tasollaan. Näiden testien tarkoituksena on tsekata juoksun kuntotaso ja kehitettävät alueet. Sitten syssymmällä tehdään uudet testit ja katsotaan onko kehitystä päässyt syntymään. 

Ja jos ei vielä ole käynyt selville, niin olen tykännyt ihan satasella tehdä treeniä kalenterin (=valmentajan) mukaan, koska ne ovat olleet tosi monipuolisia ja jotain ominaisuutta tai kohdetta kehittäviä. Lisäksi tässä saa tehdä monen laista palauttavaa pk-treeniä ettei varmana pääse kyllästymään.

Viattomat

Juhannuksen vapaiden ansiosta lukulistan luettujen kirjojen joukkoon siirtyi Torey Haydenin Viattomat. Kirja oli erilaista Haydenia ja se häiritsi omaa kirjan lukua. Odotin samanlaista psykologista oman pään sisäistä  läheinen ja kiinnostava kuin yleensä Haudenit.

Juhannustreenit

Nyt ne on asennettu, lisätangot ja mittari pyörään. Koutsin avustuksella aloitettiin mittarin asennus maanantaina ja sitten pähkäilin itse osien asennuksen loppuun. Pientä säätöä tuo langaton asennus vaati antureilta ja sainkin sen sitten toimimaan kokonaisuutena torstaiaamuna. Kadenssitoiminto toimi jo aikaisemmin, mutta nopeusanturi ei. Treenikalenteriin oli minulle merkitty juhannusaatto ja tämä päivä eli sunnuntai lepopäiviksi. Juhannusaatosta täytyy tehdä julkinen tunnustus tänne bittiavaruuteen. En malttanut millään olla käymättä kokeilemassa pyörän mittarin toimintoja. Aattoiltana läksin sitten ajelemaan Joensuun Pyöräilijöiden tempolenkkiä ajatuksena, että ajan ihan vain hissukseen. Mutta kun lenkuran alkuun pääsin, niin enhän malttanut ihan hissukseen mennä vaan pitihän se testata noin suunnilleen mikä aika siinä ajaessa menee. Minulla on nimittäin muutaman viikon päästä tempoajo treenikalenterissa!

Lykynlampi on muodostunut tämän kesän yhdeksi mukavimmista treenipaikoista. Ohjatut Lykynlammen porrastreenit ja Lykynlammen avovesiuinti ovat osasyynä tähän paikan valintaan. Tuonne Lykynlampeen on meidän tri-seuran miehet käyneet laittamassa uintiradan, joka on 280 m pitkä kolmiolenkki (punaiset kanisterit ja laituri). Laituri on tosi mielekäs paikka pukea märkäri päälle ja muutenkin lammen aallokko ei muodostu tuulellakaan kovaksi. 

Tällä viikolla kävin Lykynlammella torstai-iltana tekemässä pelkän uintitreenin ja eilen tritreenin. Ilmoittauduin Voimarinteen sprinttin, joka on kahden viikon päästä. Voimarinteen sprintti muodostuu 300 m uinnista, 20 km pyöräilystä ja 5 km juoksusta. Eilen tein Lykynlammella treenin, joka muodostui 560 m uinnista, 27 km pyöräilystä ja noin 6 km juoksusta. Tuon matkan uinti meni ihan kivasti. Pyöräily meni myös olosuhteisiin nähden Ok, mutta juoksu olikin sitten yhtä tuskaa. Lämmin helteinen keli ja pyöräilyn jälkeinen jalkojen totaalijumi ei antanut armoa juoksun mielekkyyteen!

 

Eilen iltapäivällä kävin himppasen makoilemassa läheisellä uimarannalla nautiskellen valkoapiloiden tuoksusta, auringosta ja Magnumista. Tänään lepopäivänä pitäisi aloittaa erittäin hyvin ja pitkään suunniteltu suursiivous ikkunoiden pesulla...en tykkää yhtään!

Kesäkukat ja juhannus

Viikolla sain vihdoin ja viimein aikaiseksi istuttaa kesäkukat ulkoruukkuihin. Lähikaupan pihalla oli kukkavalikoima jo aika vähäinen. Kahteen pienempään ruukkuun istutin samettiruusut ja isoon ruukkuun lobeliaa ja kesäneilikoita?.

Näiden kesäisten kukkien välityksellä toivotan kaikille Oikein Mukavaa Juhannusta :)

Pähkäilyjen päivitys

1. Kolin maisemahiihto oli ja mäni. Postaus täällä. Tämän talven osallistuminen tuohon tapahtumaan oli sellainen raapaisu. Ensi vuonna pitää suunnitella osallistumista ja reittiä tarkemmin ja lähteä jo aamulla liikenteeseen.

2. Triathlonleiri Pajulahdessa 29.-31.3.2013. Leiriohjelma tuli sähköpostiin perjantaina ja tänään kävin tulostamassa sen työpaikalla (lomalla nääs :) Oli muuten mahtava kokemus. Tunnelmia leiristä voi lukea täältä.

3. HCR 4.5.2013 Osallistumismaksu maksettu, hotelli varattu. Kävin vuosi sitten taapertamassa HCR:n läpi. Tykkäsin tapahtumasta ja haluan kokea sen uudelleen, toivottavasti hieman paremmin juosten :) HCR tuli juostua tänäkin vuonna ja tykkäsin taas, vaikka HCR-jälkipyykki onkin ollut tapetilla. Juoksurapsa täällä.

4. Cooperin testi 22.5.2013 Viime syksynä uskaltauduin testiin ja toukokuussa pitää käydä uudelleen. Yritin houkutella junioria mukaan. Saas näkee uskaltaako?!?! Oli jotain muuta tärkeämpää menoa. Juniori oli hyvin pahoillaan ettei päässyt haastamaan mammaa Cooperissa.

5. Pyhäselän ympäriajo kesäkuussa?!??! 114 km.  Joensuun Pyöräilijät järjestävät joka vuosi kyseisen pyöräilyn, jossa ajetaan muuten ihan sen saman järven ympäri, jonka jäällä olen hiihdellyt viime aikoina. Tulipahan ajettua ja saatua kokemusta pitkästä lenkistä himppa huonommassa kelissä. Rapsaa pyöräilystä  voi lukea täältä.

6. Triathlon sprinttimatka Rajamäki 8.6.2013  Kiinnostaisi mahottomasti! En uskaltanut, kun avovesiuintikokemusta oli tuossa vaiheessa niin vähän! 

6 a. Voimarinteen sprintti 6.7.2013 Ilmoittauduttu on! Voimarinteeltä majoitus varattu kahdeksi yöksi. Jänskättää aika paljon!!!

7. Joroisten pika triathlon 19.7.2013 Kiinnostaisi myös! Päivystys sotki tämän suunnitelman!
8. SM triathlon perusmatka Kuopio 10.8.2013 Ilmoittauduttu ja hotelli varattu! Maksoin kuitenkin myös peruutusturvamaksun. Kauden pääkisa ehdottomasti.

8 a. Kuopion puolimaraton 7.9.2013 Toinen tämän kesän päätapahtuma!

9. Vaarojen maraton 15 km 5.10.2013  Tuollaista tapahtumaa näillä hoodeilla ei voi ohittaa toistamiseen

Päivitin kisaohjelman, jonka ensimmäisen version kirjoitin maaliskuussa tänne. Viime viikolla ollaan käyty valmentajan kanssa keskusteluja / kirjeenvaihtoa ja luotu tälle kesäkaudelle tavoitteita, joiden pohjalta minulle tehdään treeniohjelma. Tähän asti olen mennyt omassa treenailussa vähän niin kuin fiiliksillä. Mutta nyt kun kisat ja tapahtumat kirjataan treeniohjelmaan ja luodaan tavoitteet, niin on jotenkin mukavaa treenata tavoitteellisesti niitä kohti. Treeniviikkojen intensiteetti on ajateltu noiden kisojen pohjalta. Nyt vaan jokaisella treenillä on jokin tarkoitus ja sisältö.

Mieletöntä säätöö

Ensimmäiseen kuvaan liittyvä arvoitus: Mihin hommaan tarvitaan iskuporakonetta ja pyöräilykenkää? Olen täällä blogissa kirjoittanut aikaisemmin ongelmista, joita minulla on ollut toisen pyöräilykengän klossin kanssa. Ongelmat ovat jatkuneet jokaisella pyörälenkillä. Minun Kiituri oli ensihuollossa kaksi päivää ja sille tehtiin ensi tsekkaus ja huolto, jota suositellaan sellaisen noin 500 km ajon jälkeen. Minulla on kilometrejä kertynyt jo hieman enemmän ja kun viime sunnuntaina Pyhäselän ympäriajossa alkoi myös etuvaihtaja kenkkuilla, vein Kiiturin huoltoon. Samalla sain loistoajatuksen, että vaihdatan Kiituriin uudet polkimet. Ostaessani Kiituria epäilin omia ajotaitojani ja laitatin Kiituriin polkimet, joissa toisella puolella oli kiinnitykset klosseihin ja toisella puolella normaalit polkimet. En ole kokenut lukkopolkimia mitenkään hankaliksi, sitten kun olen saanut klossit niihin kiinni. Mutta en ole ollut tyytyväinen noihin alla olevassa kuvassa oleviin klosseihin. Hirveää säätöä on ollut saada klossit polkimiin kiinni, ainakin minulla!

Uusien polkimien mukana tulivat tietenkin uudet klossit. Mutta ongelmaksi muodostui toisen ongelmaklossin irrotus kengästä. Kuusiokoloruuvi oli niin kulunut, ettei millään tässä taloudessa olevalla kuusiokoloavaimella saanut klossin ruuvia pyöritetyksi. Juniori sitten tuumaili, että pitää porata tuo ruuvi rikki! Niinpä aamulla aamupalan jälkeen Volvon nokka kohti Bilteemaa ja sieltä myyjäpojan opastuksella mukaan iskuporakone ja poria puulle ja betonille. No, eihän ne poran terät saaneet mitään aikaan tuolle ruuville! Ei kun lounaan jälkeen uudelleen Bilteemaan ostamaan poran teriä metallille. Tulin kotiin ja menin ulos poraamaan, jotta metallilastut eivät jää lattialla ja aiheuta ongelmia karvaisen anturoille. Juniorilta oli jäänyt ulko-ovi auki asentoon, kun hän viime yönä sääti omaa Jopoaan. Niinpä minä ajattelematta sen enempää laitoin olevinaan oven aukiasentoon ja kun se jo oli siinä asennossa, niin laitoinkin sen lukkoasentoon. Kokeilin ovea ja sehän oli lukossa. Olin ulkona ilman avaimia ja ilman kännyä, yes!!!  Ajattelin, että p...e nyt kyllä klossi irtoaa tai sitten hajoaa koko kenkä. Minä poraan vaikka maailman tappiin, jotta klossi irtoaa ja klossi irtosi!

Minä sitten säätämään avainta juniorilta. Ja siinä tarvittiinkin naapurin mummoa ja hänen polkupyöräänsä, kummipoikaa ja monta "mukavaa" ajatusta. No, jossain vaiheessa rupesi jo huvittamaan kaikki tämä säätö sen takia, että mamma pääsee tekemään lauantain treeniä.

Neljän paikkeilla olin säätänyt kaikki kohdalleen ja pääsin maantiepyöräilemään. Ohjelmassa oli kolmen tunnin pyöräily. Ajattelin, että tänään ei voi mikään mennä nappiin, joten varmaan jotain säätöä tapahtuu myös pyöräilyssä, mutta onneksi ei tapahtunut. Sain tehtyä pitkän, ihan kohtalaisen pyörälenkin.

Minulla on nyt pyöräilykengissä kuvan mukaiset klossit ja ovat muuten älyttömän hyvät. Naps vaan ja klossi on kiinni polkimessa. Ei tarvitse enää sorhata, niin kuin noita vanhoja. Klossin saa kiinni plkimeen toinen jalka maassakin. Miksi en tajunnut vaihtaa näitä aikaisemmin?!?!?!

Odotan innolla minkälaista säätöä saan aikaiseksi, kun Kiituriin pitäisi asentaa mittari ja lisätangot. Siitä saattaa syntyä vaikka minkälainen jatkotarina tälle säädölle :)))

Omavalmentaja

Tänään on ollut positiivisen jännityksen täyttämä päivä. Olen ihan täpinöissäni. Nimittäin pidettiin ensimmäinen palaveri minun uuden valmentajan kanssa :) Nimi on jo sopparissa ja seuraavat neljä kuukautta minua valmentaa Sini. Sinillä on oma firma Sinistä Suorituskykyä ja lajitietämystä löytyy hurjasti mm. hiihdosta, juoksusta, pyöräilystä, kahvakuulailusta. Sini pitää täällä Joensuussa ulkoilmatreenejä, HC-treenejä, kahvakuulatreenejä ja porrastreenejä. Hikisiä HC- ja porrastreenejä on jo muutama takana ja toivottavasti monta vielä edessä.

Kuva täältä

Olen niin innoissani, kun minun treeniohjelman tekee jatkossa ammattilainen. Juoksussa ja pyöräilyssä saan varmaan ihan huippuvalmennusta. Ihan muutaman ajan päästä pääsen ensin juoksun tasotesteihin ja sitten pyöräilyn. Näitä olen haikaillut jo ajat sitten täällä blogissakin. Tosi hienoo, että pääsen testaamaan itseni molemmissa lajeissa ja saan tietooni todelliset sykealueet. Treeniohjelma tulee monipuolistumaan muutenkin erilaisten oheis- ja lajiharjoitteiden myötä. Odotan niin mielenkiinnolla tulevaa :))

Pyhäselän ympäriajo

Tänään oli vuorossa Kiiturin ensimmäinen tosi testi ja vähän sen omistajankin :) Nimittäin olin ilmonnut itseni Joensuun Pyöräilijöiden Pyhäselän ympäriajoon, joka oli pituudeltaan 120 km. Virallinen ajopäivä olisi pitänyt olla eilen lauantaina, mutta sateen uhkan takia perjantai-iltana oli tehty päätös kisan siirtämisestä varapäivälle elikkä tälle päivälle. Minä valmistauduin ajoon tankkaamalla perjantaina ihan oikeesti. Vedin vielä illalla kello kahdeksan aikaan tuplapalat suklaakakkua. Päivällä olin syönyt runsaan tarjotun lounaan ja illalla saunaillassa vielä ennen tuota suklaakakkua patonkia, salaatteja ja kanaa. 

Lauantaina keli oli aamusta hiukka viileä, mutta lämpeni iltapäivälle eikä ainakaan Joensuussa satanut pisaran pisaraa. Kävin vielä lauantai-iltana Kaunislahdessa treenaamassa avovesiuintia sellaisen 30 minuuttisen. En uskaltanut olla pitempään, vaikka keli ja oma uintifiilis olisivat suoneet pitemmän uintitreenin.

Tänään läksin kotoa Kiiturilla Urheilutalolle, josta pyöräilyn lähtö tapahtui. Rullasin varmuuden vuoksi toiseen pullotelineeseen pyöräilytakin. Urheilutalon pihalla minua ihan hiukka hävetti tuo takki, kun muut olivat varautuneet kahdella juomapullolla. Ensin ajettiin Ylämyllylle etumiesten hoitaessa vauhdinjaosta. Kun käännyttiin Mattisenlahdentielle rupesi porukka hajaantumaan ja etsimään oman vauhtista porukkaa. Yritin käyttää kaikki peesit hyväkseni ja onnistuinkin osan matkaa. Päästiin ensimmäiselle huoltopisteelle, jossa vedin ruikkarin banaanilla, mehua ja täydensin oman juomapullon. Huoltopisteeltä ampaisin yhden naisen peesiin ja ennen kuin tultiin Arvinsalmen lossille vedin jonkin matkaa. Lossia oli odottamassa yksi nainen ja yksi mies ja tämä nainen kertoi olevansa minun kansakoulukaveri yli neljänkymmenen vuoden takaa. Näin ne tiet kohtaavat mitä erilaisimmissa yhteyksissä!

Lossimatkalla vedin napaani osan energiapatukkaa ja hörpin juomaa juomapullosta. Lossin jälkeen oma olo tuntui energiseltä ja ne kaksi naista eivät pysyneet peesissä. Minä ajoin kiinni sen yhden miehen ja jonkin aikaa sain nauttia vastatuuleen ajoa hänen peesissään. Yllättävän äkkiä tuli toinen huoltopiste, jonka minä ohitin. Se mies jäi huoltopisteelle.

Rääkkylän kohdilla, kun matkaa oli jäljellä vielä noin 60 km oli pieni tuuleton hetki ennen kuin rupesi jytisemään. Satoi rakeita ja vettä tosi rankasti, salamoi, ukkonen jyrisi ja tuuli oli jopa myrskyinen. Vedin hyvin tyytyväisenä takin harteilleni ja jatkoin matkaa. Sitten olikin Rasivaaran risteys, josta piti kääntyä kohti Hammaslahtea. Heti risteyksen jälkeen pysähdyin linja-autokatokseen pitämään sadetta ja miettimään mikä olisi viisasta. Kohta paikan ohittavatkin peesinainen ja kansakoulukaveri, joiden vetäjäksi läksin ajamaan. Toisilla naisilla ei ollut kuin lyhyet housut ja lyhythihaiset paidat ja heillä olikin jo tosi kylmä. Sadetta kesti vielä risteyksestä parikymmentä kilometriä, ohi seuraavan huoltopisteen. Peesinainen jäi odottamaan huoltopisteelle kyyditystä kotiin ja minä jatkoin kansakoulukaverin vetämistä eteenpäin. Yllätyin itsekin, miten jaksoin ajaa, eikä sade kangistanut jalkoja. Himppa piti himmailla ja odotella, kun en viitsinyt jättää kansakoulukaveria yksin ajamaan. Onneksi sade loppui ja jossakin vaiheessa aurinkokin alkoi kuivattamaan vaatteita. Ainoastaan pyöräilykengät lotisivat vettä, kun niistä ei vesi pääse valumaan pois. Hammaslahdessa oli vielä yksi huoltopiste, jossa olikin murua jakamassa naapuri. Tuon huoltopisteen jälkeen ajo tuntuikin taas kivalta.

Kotiin kun pääsin, lähtivät kaikki tavarat ja kiiturikin pesuun. Kiiturin vaihteisto kaipaa huoltoa ja etuvaihtaja rupesi tällä lenkillä ruttuilemaan minulle.

Ajoaika oli kokonaisuudessaan 5 h 20 min, johon sisältyi 12 minuutin lossin odotus ja lossimatka sekä kaikki huolto- sekä sateen pitotauot. Pyörällä ajoaika oli himppa vajaa 5 tuntia, jota hieman ennakkoon ajattelinkin. Mitähän aika olisi ollut, jos ilma olisi ollut hieman parempi ja olisin ajanut kokonaan oman ajon. Mutta turha tässä vaiheessa on jossitella, vaan oltava tyytyväinen tähän. Olo on ainakin vielä ihan freesi, vasen polvi ilmoitti olemassa olostaan viimeisellä kymppikilometrillä ja äsken koiran kanssa kävelyllä käydessä myös oikea pakara tuntui hieman jäykältä. Myös niska on himppa kipeä. Huomenna iltapäivällä voidaan sitten luetella kaikki pyöräilystä aiheutuneet vauriot :))

Lykynlammen portaat

Torstaina oltiin jo toistamiseen ohjatuissa porrastreeneissä. Porrastreenit meille koutsaa Sini. 

Alkulämppä tehtiin ensimmäisissä porrastreeneissä erilaisilla askelluksilla ja toisessa treenissä kuntopallolla. Parkkipaikalta portaille pururataa pitkin hölkätessä kroppa lämpiää hyvin.

Ensimmäisellä kerralla mentiin portaissa kylki edellä vetävä jalka työt tehden, ja toisinpäin aina ylös asti, sitten rytmittäen 10 porrasta räväkästi, 10 rauhassa jne. ja sitten vasta viimeisessä nousussa kellottaen satalasissa. Yhteensä nousuja tuli 2 + 3 + 1 = 5

Toisella kerralla tehtiin ensimmäiseksi kylkinousu vaihtaen puolta puolessa välissä. Sitten kaksi nousua, joissa ensimmäisessä räjähtävästi jalan nosto seuraavalle askelmalle ja seuraavassa räjähtävästi jalalla astuminen askelmalle. Sitten tultiinkin alaspäin kaksi kertaa kuvassa näkyvällä tavalla kroppa tiukkana, peffa alhaalla ensin käsillä rytmittäen sitten kädet edessä. Tämä alaspäin tulo tuotti minulle ongelmaa, kun vasen polvi rupesi ilmoittelemaan itsestään, enkä voinut vasemmalla jalalla astuessa mennä niin alas kuin olisin halunnut.

Viimeisessä nousussa kellotettiin taas kaikki 169 porrasta sata lasissa, jonka jälkeen piti hieman tasailla maitohappoja jaloissa, jotta uskalsi kiivetä portaat alas. Sini-koutsi tsemppaa nousun raskainta viimeistä osuutta, kun tuntuu ettei millään enää jaksa!

Mukavaa, hikistä, sykkeitä nostattavaa ulkoilmatreeniä parhaimmillaan. Tykkään tosi paljon :)

Avovesiuintia

 

Sunnuntaina sain vihdoin ja viimein korkattua uuden Sailfish-märkkärini tässä kotini lähellä sijaitsevalla Koivuniemen uimarannalla. Suihkasin Sailfish-kassin kanssa rannalle. Babyoilin (Kauramoottorin blogista luin ;) avustamana märkkäri päälle ja tutustumaan sen ominaisuuksiin avovedessä. Viikolla olin jo kahtena iltana käynyt nopean uinnin tekemässä samaisella rannalla. Vesi oli vielä tuolloin kylmää, mutta sunnuntaina ei tarvinnut enää arpoa veteen menoa. Vesi oli lämmennyt jopa helteisten päivien aikana ihan uimakelpoiseksi. Pulikoin vedessä ja testailin vaparin uintia sellaiset 20 minuuttia.

Eilen Trisome-blogin Hanne pyysi  avovesiuinnille Lehmon Kaunislahteen. Hannen kirjoituksen uinnista voit lukea täältä.  Polkasin Cresentillä ensin Hannen luo Lehmoon ja siitä sitten Hannen kyydissä rantsuun. Höytiäisellä oli aika iso aallokko, mutta urheasti lähdettiin kokeilemaan avovesiuintia. Vesi oli täynnä siitepölyä, mutta muuten ranta on täydellinen avovesiuintiin. 

Eihän sitä ihan pärjännyt tuolle duracellille (=Hannelle), mutta kivat 45 minuuttia viihdyttiin vedessä ja minäkin sain ensikosketuksen avovesiuintiin. Minua ei kauheasti haitannut tuo aallokko, mutta avovesiuinnin tekniikkaa ja -kuntoa pitää vain tahkota. Minulta unohtui useasti se tärkeä suunnistaminen.

Jossakin vaiheessa rupesi vasemman jalan pohje kramppaamaan ja märkkärin kaulus hankaamaan. Mutta muuten kokemus avoveteen oli tosi positiivinen. Tuolla Kaunislahdessa pitää ruveta kuluttamaan aikaa ihan enemmänkin.

Tosi mukavaa oli tehdä yhteistreeni. Kaverin kanssa on myös jotenkin turvallisempi ja mukavampi uida.

Sykkeistä part 2

Heti seuraavana iltana tuon ensimmäisen sykepostauksen kirjoituksen jälkeen luin Juoksija-lehteä 4/2013. Lehdessä oli artikkeli "Juoksija pyörän selässä". Tuossa kirjoituksessa on pohdittu juoksun ja pyöräilyn syke-eroja. Tekstissä sanotaan, että ihmisillä on yleensä 10 pykälän ero sekä maksimi- että vauhtialueiden kesken juoksusta pyöräilyyn. Nuo minun testit tehtiin pyöräergometrillä. Testissä määritellyt sykerajat pätevät siis pyöräilyyn. Juoksussa olisi rajat noin 10 pykälää isommat. Silloin minun perus- ja vauhtikestävyyden raja juoksussa olisi noin 143?

Samaa asiaa oli Kunnonkohottajan sporttiblogin Kirsi kommentoinutkommenttilootaan. Kiitos ajatuksia herättävästä kommentista.

Mukavaa olisi päästä molempien lajien testiin, jossa mitataan myös maitohapot ja hengityskaasut. Saisi tarkat sykerajat.

Mutta minä elän jännittäviä aikoja. Minulla on menossa "neuvottelut" omasta PT:stä / valmentajasta ainakin kolmeksi kuukaudeksi. Olen niin innoissani, etten meinaa housuissani pysyä :)) Saan varmaan tulevaisuudessa tähänkin asiaan valaisevaa tietoa.

Kuopiossa

Eilen treenivapaana päivänä ajelin jo aamusta Kuopioon ja ensimmäisenä etappina oli Matkuksen kauppakeskus ja siellä ykköspaikkana Stadium. Stadiumista lähti aika paljon juoksuvermettä mukaan kuten pitkät juoksutrikoot ja saman sarjan takki, kaksi juoksupaitaa (lyhyt- ja pitkähihainen), juoksusukkia sekä vapaa-aikaan ohuet polvipituiset colleget. Ajellessa mietin, etten välttämättä käy koko IKEASSA, jossa en ole tätä ennen koskaan käynyt. Mutta aikatauluun jäi sopiva väli ja käveleksin IKEAN nuolin opastettua reittiä. Törmäsin eteisen / vaatehuoneen esittelyosastolla tosi mukavaan kenkätelineeseen, joka rupesi kutkuttamaan. Täytyy vain tsekata esitteestä telineen mitat ja mitata kävisikö sellainen meidän tuulikaappiin.

Päivän päätarkoitus oli juhlistaa juniorin serkun ylioppilaaksi pääsyä. Juhlissa keskityin oikein huolella juhlapöydän herkkuihin ja seurusteluun vanhojen ja uusien tuttujen kanssa. Mukavaa oli taas pitkästä aikaa hoitaa sosiaalista kanassakäymistä.

Torkkupeitto V

Torstaina valmistui viides torkkupeitto Novitan Polkasta virkattuna kuvien mukaisessa väriasussa. Tämä torkkupeitto matkasi eilen lahjapaperiin käärittynä tuoreelle ylioppilaalle Kuopioon. Tämä peitto lämmittää tulevaisuudessa juniorin serkkutyttöä. Tämäkin peitto valmistui samalla sapluunalla kuin aikaisemmat peitot. Yhdistämislankana käytin tällä kertaa yksiväristä oranssia Novitaa.